Ohjeita

Hyvät ohjeet ovat kullan arvoisia.

Tässä on seuraavaksi hyvä ohjepaketti!

 

Ohjeita kristityille

 

Olkoon rakkautenne vilpitöntä, vihatkaa pahaa ja pitäkää hyvästä kiinni.

Olkaa veljellisessä rakkaudessa helläsydämisiä toisianne kohtaan. Toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne. Älkää olko toimissanne velttoja. Olkaa Hengessä palavia, palvelkaa Herraa.

Olkaa toivossa iloisia, ahdistuksessa kärsivällisiä ja rukouksessa kestäviä.

Auttakaa pyhiä heidän tarpeissaan, pyrkikää osoittamaan vieraanvaraisuutta.

Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkää kirotko. Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.

Olkaa keskenänne yksimielisiä. Älkää tavoitelko korkeita, vaan sopeutukaa vaatimattomiin oloihin. Älkää olko omasta mielestänne viisaita. Älkää kostako kenellekään pahaa pahalla. Pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien ihmisten silmissä. Jos on mahdollista ja jos se teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa. Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä on kirjoitettu: "Minun on kosto, minä maksan takaisin, sanoo Herra."

Mutta jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle ruokaa, jos hänellä on jano, anna hänelle juotavaa. Näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle.

Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä.

 

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Room. 12:9-21)

 

9. Tässä ei puhuta rakkaudesta erityisesti perhettä tai ystäviä kohtaan eikä veljesrakkaudesta, vaan kaikkiin ihmisiin kohdistuvasta rakkaudesta. Veljesrakkaus mainitaan seuraavassa jakeessa. Kristityn vaeltaminen rakkaudessa heijastaa sitä rakkautta, jonka hän on ottanut vastaan Kristuksessa. Vrt. Ef 5:2.

10. Kristittyjen tulee rakastaa toisiaan yhtä hellästi ja vilpittömästi kuin läheiset sukulaiset, mutta aina puhtaudessa ja pyhyydessä.

11. "Velttona" oleminen merkitsee tässä pidättyväisyyttä, epäröimistä. Tämän voimakkaana vastakohtana on kehotus olla palava, lämmin, »kiehuva» "(dzeè)". Sanaa käytetään mm. kiehuvasta vedestä. Ut:ssa sitä on tämän lisäksi käytetty vain Apt 18:25:ssa. Ainoastaan todella Herraa palveleva palvelee myös lähimmäisiään oikealla tavalla. Meidän tulee palvella häntä tietäen, että hän näkee meidät aina ja seuraa meidän elämäämme. Meidän on tehtävä hänelle tili teoistamme.

12. Tämä "toivo" perustuu Jeesuksen kuolleistanousemiseen, ja tähän toivoon me olemme uudestisyntyneet (1 Piet 1:3). Se, joka on toivossa iloinen, lepää tyytyväisenä odottaen, mitä Jumala tekee.

13. "Pyhät" tarkoittaa tässä kaikkia kristittyjä, kuten Paavalilla aina, ks. 1:7, ja sitä hän käyttää kirjeittensä johdannossa. He saattavat tarvita neuvoja, esirukouksia ja muuta apua, ja toisten kristittyjen velvollisuus ja oikeus on auttaa. Tässä annetut kehotukset ilmentävät halua jakaa omastaan toisille. Meidän tulee tehdä muille sitä, mitä haluamme toisten tekevän meille (Matt 7:12).

14. Tämä "siunaaminen" ei merkitse ylistämistä eikä kunnianosoituksia, vaan että osoitamme vihollisillemme ja vainoojillemme hyvyyttä, puhumme myönteisesti heistä ja rukoilemme heidän puolestaan.

15. Kun jollekin toiselle kristitylle tapahtuu jotakin ilahduttavaa, meidän tulee iloita siitä yhdessä hänen kanssaan. Se, mitä tapahtuu yhdelle jäsenelle, tapahtuu itse asiassa myös toiselle. Olemme kaikki yhtä Kristuksessa. Seurakunnassa, Kristuksen ruumiissa, ei ole mitään syytä kateuteen.

16. Kaikissa kirjeissään Paavali pitää varsin tärkeänä kristittyjen yhtenäisyyttä. "Yksimielisyydellä" tarkoitetaan tässä ykseyttä ja sopusointua kaikessa, mikä koskee seurakunnan toimintaa. Uskon suhteen ei tärkeintä ole olla samaa mieltä toisten kristittyjen vaan Jumalan sanan kanssa. Omat ja toisten näkemykset on koeteltava hänen sanallaan.

17. Meille on luonnollista kostaa paha pahalla - ansion mukaan, niinhän me mielellämme sanomme. Usko voi voittaa tämän taipumuksen, niin että rakkaus saa vallan. Ihmisellä, joka pyrkii hyvään, ei ole aikaa eikä mahdollisuutta ajatella kostoa. Eikä Kristuksessa elävällä ole haluakaan sellaiseen. Hyvään pyrkimisestä, ks. 2 Kor 4:2; 8:21; 1 Piet 2:12. Kristitty ei tee työtä sen tähden, että ihmiset sen näkisivät, vaan hän pyrkii elämään niin, ettei mikään, mitä hän tekee, koidu evankeliumille häpeäksi.

18. Paavali tiesi, ettei tässä asiassa pysty aina itse vaikuttamaan tilanteeseen. Siksi hän sanoikin jos "mahdollista on". Mitä rauhanomaisimmat kristitytkin voivat joutua »purevien koirien» hyökkäysten kohteeksi, ja joskus sattuu niinkin, että henkilö, jonka tärkein tehtävä on rauhan evankeliumin julistaminen, joutuu taistellen puolustamaan totuutta, evankeliumia, Kristusta. Omien oikeuksiensa puolustaminen ei ole kristityn tehtävä, mutta tilanne on toinen Kristuksen asian ollessa kyseessä. Niin kauan kuin olemme tässä maailmassa, syntyy riitaisuuksia ja ikävyyksiä, mutta kristityn velvollisuus on pitää huoli siitä, ettei hän anna niihin aihetta. Hänen tulee noudattaa Jeesuksen esimerkkiä.

19. Kosto on teko, joka suoritetaan vihan vallassa, vaikka ihminen ei olekaan koskaan niin kylmä ja rauhallinen kuin kostaessaan. Se on yritys rangaista ihmistä, joka on kohdellut meitä huonosti. Mooseksen aikana Jumala sanoi selvästi, että kosto kuuluu hänelle (5 Moos 32:35). Tämä pätee vieläkin. Ihminen, joka ottaa koston omiin käsiinsä, riistää Jumalalta hänen oikeutensa ja osoittaa samalla, ettei usko Jumalan onnistuvan tehtävässään. Meidän velvollisuutemme on unohtaa meille tehty vääryys ja jättää koko asia Herralle. Jumala tuomitsee oikein, koska hän tuntee ihmisen sydämen ja näkee vaikuttimet. Jumalan rakkaiden lasten ei tarvitse kostaa (Luuk 18:7; Ilm 19:2). He voivat jättää sen Jumalan asiaksi, ja hän toimii, kun hänen aikansa koittaa.

20. Tässä kuvattu reaktio on täysin oman minän ja tahdon vastainen. Koston sijaan meidän tulee antaa vihollisellemme jotakin hyvää. Vrt. Snl '25:21,22. Kristitty ei saa olla kenenkään vihollinen, mutta hän ei voi estää sitä, että toiset voivat olla hänen vihollisiaan. Hän ei kuitenkaan koskaan saa vahingoittaa näitä.

21. Viholliset tulee lannistaa hyvyydellä, ei tekemällä heille mahdollisimman paljon vahinkoa. Sillä tavalla on mahdollista tehdä vihollisesta ystävä. Pahuus häviää ja kääntyy hyväksi. Näin Jumalakin menettelee meidän kanssamme. Hän on osoittanut meille, että rakkaus on maailman voimakkain mahti. Koko kappaleen yhteenveto on tässä. Kristityn ei ole lupa käyttää huonoja keinoja taistelussa. Vain hyvä on sallittua ja vain sen avulla hän voittaa.

 

Sivun alkuun