Rikas mies
Elämme monella tavalla, jotkut anteliaasti ja jotkut itsekkäästi itseään varten.
Tämä seuraava kertomus herättelee meitä ajattelemaan suhdettamme lähimmäisiin ja sen seurauksia.
Kysymyksessä on kahden miehen elämä samaan aikaan, mutta aivan eri tavalla elettynä.
Rikas mies ja Lasarus
"Oli rikas mies, joka pukeutui purppuraan ja hienoon pellavaan ja vietti iloista elämää loisteliaasti päivästä toiseen. Mutta hänen porttinsa pieleen oli jätetty virumaan köyhä mies, nimeltään Lasarus, täynnä paiseita.
Hän halusi ravita itseään niillä muruilla, jotka putosivat rikkaan pöydältä. Koiratkin tulivat ja nuolivat hänen paiseitaan. Sitten köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Abrahamin helmaan. Rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin. Kun hän tuonelassa tuskissaan kohotti katseensa, hän näki kaukana Abrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan. Hän huusi: 'Isä Abraham! Armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormenpäänsä veteen ja vilvoittamaan kieltäni, sillä minä kärsin tuskaa tässä liekissä.'
Mutta Abraham sanoi: 'Poikani, muista, että sinä sait eläessäsi osaksesi hyvää, Lasarus sen sijaan pahaa. Nyt hän saa täällä lohdutusta, mutta sinä kärsit tuskaa.
Kaiken tämän lisäksi teidän ja meidän välillemme on asetettu suuri kuilu, etteivät ne, jotka tahtovat, voisi tulla täältä teidän luoksenne eivätkä ne, jotka siellä ovat, pääsisi yli meidän luoksemme.'
Rikas mies sanoi: 'Pyydän siis sinua, isä, että lähettäisit hänet isäni taloon - onhan minulla viisi veljeä - varoittamaan heitä, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan.'
Abraham vastasi: 'Heillä on Mooses ja profeetat, kuulkoot heitä.'
Mies sanoi: 'Ei, isä Abraham, mutta jos joku kuolleista menisi heidän luokseen, niin he kääntyisivät.'
Mutta Abraham sanoi: 'Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, eivät he suostu uskomaan, vaikka joku kuolleista nousisi ylös.'"
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Luuk. 16:19-31)
19. Tätä Jeesuksen kertomusta pidetään kernaasti vertauksena, mutta sitä ei liene tarkoitettu sellaiseksi. Rikasta miestä ei syytetty siitä, että hän olisi ollut »suuri» syntinen. Hänen sanotaan olleen rikas ja itsekäs.
20. Kerjäläisparka herätti kenties monissa pahennusta maatessaan rikkaan miehen portin pielessä, mutta Herra ei puhunut hänestä halventavasti. Sen sijaan hän piti miestä kallisarvoisena jalokivenä. Nimi "Lasarus" merkitsee 'Jumala on auttanut'.
21. Ei ole aivan selvää, osoittivatko koirat hänelle ystävyyttä vai lisäsivätkö ne hänen tuskiaan. Jos ne nuolivat häntä ystävänään, tämä korostaa vain, miten epäinhimillistä kohtelua hän itse asiassa sai osakseen. Koirat olivat syyhytautisia katukoiria, joita Lasarus ei saanut karkotetuksi luotaan - tämäkin oli osoitus hänen kärsimyksistään. Sanonta »ja koiratkin tulivat» voi viitata siihen, että ne vain lisäsivät hänen tuskiaan, kun hän nälkää kärsivänä sai hätistellä luotaan likaisia koiria, jotka nuolivat häntä.
22. Tähän saakka ei ole sanottu mitään kummankaan uskosta, mutta on ilmeistä, että Lasarus kaikessa kurjuudessaan oli Herran palvelija, mitä rikas mies ei ollut. Kerjäläinen kuoli ensin, ja kuolema vapautti hänet tuskista ja kärsimyksistä. Hautajaiset eivät varmasti olleet suuri tilaisuus, mutta hänet, jolla eläessään ei ollut ainuttakaan ystävää, ympäröivät nyt enkelit. Hänen kuolemansa oli kivuton ja onnellinen muutto parempaan elämään. Hän pääsi Aabrahamin helmaan - sanonta viittaa lapseuteen (Joh 1:18). Aabrahamin helmaan pääseminen merkitsee kirkkauteen siirtymistä, sillä Aabraham on siellä (Joh 8:56). Merkille pantavaa on, että Jeesus käytti tässä juutalaisten tavallisia käsityksiä autuaiden ja vastaavasti ei-autuaiden osasta kuoleman jälkeen. Tähän ei sisälly yleispätevää taivaan ja helvetin kartoitusta. Rikas mieskin kuoli, mutta toisin kuin Lasarus, ja hänet haudattiin asiaan kuuluvin menoin. Pinnallisesti katsoen näyttäisi siltä, että hänen osansa olisi ollut parempi, mutta kävi aivan toisin. Rikas mies kuoli myöhemmin, hän sai aikaa parannuksen tekoon, mutta hän ei käyttänyt sitä aikaa oikein. Kuolema tulee kaikille, mutta kaikki ei pääty kuolemaan.
23. "Tuonela (hadês)", Vt:ssa "šeol", paikka, jossa kuolleet, sekä hyvät että pahat, odottavat joko vanhurskaiden tai väärien ylösnousemusta. Tuonelassa on kaksi osastoa, paratiisi ja vaivan paikka. Tässä tapauksessa kysymys on Ut:n tuonelasta "(hadês)", eli "Gehennasta", rangaistuksen ja piinan paikasta.
24. Rikas mies suhtautui patriarkkaan asianmukaisella kunnioituksella, mutta tietyllä ärtymyksellä Lasarukseen. Hän halusi kerjäläisen lähtevän hoitamaan hänen asioitaan. Joko hän luuli asioiden olevan kuten ennenkin, tai hän otti vastaan hyvän teon keneltä tahansa, jopa Lasarukselta. Hän kaipasi voimakkaasti jonkun sellaisen läheisyyttä, joka voisi lohduttaa häntä.
25. Koko elämänsä rikkaalla miehellä olisi ollut syytä kuunnella Jumalan sanaa ja harjoittaa laupeuden työtä. Mutta hän oli unohtanut avun tarvitsijat ja oli edelleen ahne. Siksi Aabrahamin oli muistutettava häntä. Tämä osoittaa, että muistot eivät häviä tuonelassa, eivät paratiisissa eivätkä vaivan paikassa. "Sinä sait (apelabes)" korostaa sitä, että hän oli täysin mitoin saanut hyvänsä, mutta ei ollut tallettanut mitään tulevaisuuden varalle.
26. Kuoleman jälkeisessä elämässä ei ole mahdollista siirtyä puolelta toiselle. Rikas mies tiesi, millaista oli toisella puolella, mutta hän ei voinut päästä sinne. Ei ollut pelastumisen toivoa. Ken kerran joutuu tähän paikkaan, ei pääse sieltä ennen kuin viimeisen päivän lopputuomiolle. "Juopa (khasma)" 'ammottava aukko'. Sanaa käytetään Ut:ssa vain tässä. Juopa korostaa mahdottomuutta siirtyä puolelta toiselle.
27. Ensimmäisen kerran rikas mies tunsi huolta toisista, mutta nytkään hänen ajatustensa kohteena eivät olleet köyhät ja hylätyt. Hän oli ehkä vähemmän itsekäs kuin ennen, mutta nöyrä hän ei ollut. Mahdollisesti hän halusi tällä ilmaista, että hän ei ollut saanut kunnon tilaisuutta tehdä parannusta, mutta hän ei voinut puolustella itseään tekosyillä. Hänet Lasaruksesta erottavaa juopaa hän ei kyennyt poistamaan.
28. Ajatukseen kätkeytyy vihjaus, että jos hän olisi tietänyt sen, mitä nyt tiesi, hän ei olisi joutunut sinne. Hän arveli, että olisi menetellyt toisin. Lasarus ei lausu sanaakaan koko kertomuksessa. Hän ei valittanut kärsiessään maan päällä, eikä hän ylvästellyt, kun osat vaihtuivat iankaikkisuuden maailmassa. Hän otti vastaan sen, mitä Jumala hänelle antoi.
29. Ihmeteot voivat vaikuttaa maailmalliseen mieleen, mutta se ei johda sydämen muutokseen. Mooses on tässä Mooseksen kirjojen edustaja ja vertauskuva. Raamatussa heillä oli kaikki, mitä he tarvitsivat.
30. Mies tiesi itse, miten hän oli suhtautunut kirjoituksiin. Nämä hänen sanansa ilmaisevat Jeesuksen ajan juutalaisten yleistä asennetta. He pyysivät alituiseen häntä tekemään merkkejä. Rikas mies ei sanonut, että hänen veljensä eivät kuuntelisi kirjoituksia, mutta hän piti selvästikin sitä epävarmana. Hän halusi sanoa, että Aabrahamin pitäisi varmistaa heidän kääntymyksensä antamalla heidän saada tervehdys toisesta maailmasta.
31. Jälleen kerran Jeesus ojensi niitä, jotka etsivät merkkejä. Heidän on yhä vaikeampaa ottaa vastaan totuutta, eivätkä merkit saa heitä vakuuttuneiksi paremmin kuin mikään muukaan. Saul ei tehnyt parannusta, vaikka Samuel ilmestyi hänelle näyssä Een-Doorissa, eivätkä fariseukset muuttuneet Lasaruksen noustessa haudastaan. Jeesus torjui päättävästi kaikki ajatukset kuolleiden ja elävien välisestä yhteydenpidosta. Samoin hän hylkäsi käsitykset, että Jumalan sana tarvitsisi täydennystä toisesta maailmasta saatavien sanomien avulla.
